Keskipohjanmaalavaakaan ei enää ole

soittaa. ja juoda, ja soittaa
ruotsin kuninkaan kanssa
jokilaakson
vaalenevaa aamua
hyönteisten peittämänä

vesi kengissä kiertäen
viiltää kahtia märkä rantaniittu
eilisin silmin kortteerin lattialaudoilla
sydämen bassopuoli haljenneena

ja pää kainalossani herään:
pää, pieni, puhuva pää
sana sanalta puhuu muutosta tähän
ryskyen syliini nousee ikiaikainen hirsikehikko
elämäni talossa pysyviä asukkaita

Die Glocke

Aina neljännellä viikolla
sydämeni paikalla suunnaton varjo kuin kello:
ruumiin kiertää antipainovoima, torsionikenttä,
sylintereissä loiskuu neste radioaktiivisena.

Ja arvattava muuttuu arvaamattomaksi,
elollisen kudokset kuolleiksi kristallikiteiksi.
Aika-avaruus laskostuu syliini hitaasti, ja
sukellusvene liukuu syvyyden halki

vatsassaan mieliä, kiellettyjä kaavioita,
pahan piilotettuja rakennepiirustuksia -