Huuhanselkä

Jo huuhtoivat
vedet nielusta
Lauritsalan rantojen rikinlemun!

Ja yöllä
hauenraikkaana
Suur-Saimaa kuiskii

myöten hietakorvaa
helteen kuumottamaa vesirajaa,

puhaltaen aaltoja ruovikon
märkiin suortuviin:

ja ranta raukeaa
selän selättämänä


***


to

Helsinki - Wien - Ljubljana - Helsinki

Suola helmeilee kesakkoisilla pelloilla
ja irtoava solu helmeilee huonoja unia.

Rata kulkee vihreän maan lävitse, kaukana
märkä huovalla peitelty taivaanraja;
voimaloita, louhokset lovina valkoisissa vuorissa,
hampaina roomalaisten kiviseiniä, tulevien aikojen
muureja ainaista vihollista, saraseenia vastaan -

kuvittelen vaivatta ruskeavetiseen jokeen
tietyn suunnattoman kalmarin,
kun siniköynnöksin koristetun
julkisivun viilloksesta, kuin Ambergrisissä,
kurkistaa eräs kalpea nuorukainen.

Kun olen palannut
kääriydyn juhannusruusun hengitykseen,
seuraan valkoista pistettä vihreällä
ja muistelen ihmetyksellä menneitä kesiä.

Ei näin.

minä soitan
ilmakitaraa
ihmiset
on kummissaan -

niin me kuuntelimme
musikaalisävelmiä
kaupungin kattojen yllä:
ja eläintarhan takaa
kohosi kullankeltaisena
auringon loistava käpälä.