Ateriana

Tämä verta tihkuva ankansydän, yhä
pisaroi punainen neste rintani alta -

miten mätimunan lasinkirkas katse
puhkeaa ientyynyn puristuksessa,

niin räjähdän minä osaksi maailman sylkeä
niin kuin rypäle poskihampaiden jauhamana.

Olen maistanut jumalten ruokia,
nuollut lihamehua hämmennetyin kasvoin,

mutta nyt hajoan, silmiesi painosta,
sitkeänä ja saonneena valun juurellesi.

Ruumiini luinen hyytelö
höyryää seinättömässä maljassa:

punainen neste pisaroi kyljistäni hiljaa kuin savu.


************************


Ruokaa, rakastan ruokaa, torstainakin, joka on runo-, rokka- ja pannukakkupäivä.