Syysöinen
Syyntakeetta, syysyössä.
Linssi kurtistuu silmämunan päällä, jäsenet huutavat vuodetta.
Tänään siemailin ihmisiä, minulle rakkaita, eläviä kuvia, lihaa.
Jätin puolikkaan sohvalle, palasin outona kotiin:
vaikka, huomautan, yhtään mitään outoa ei ole tapahtunut.
Syön pehmeän kananmunan, sulan vällyyn.
Humalassa on sulo kirjoittaa.
Tähdet seuraavat sormieni hidasta foksia näppäimillä,
ystävän sisäpihan muisto tuoksuu olemattomalle kakluunille.
Pyörryttää niin, unen silkkiset siivenkärjet sivaltelevat minua.
Linssi kurtistuu silmämunan päällä, jäsenet huutavat vuodetta.
Tänään siemailin ihmisiä, minulle rakkaita, eläviä kuvia, lihaa.
Jätin puolikkaan sohvalle, palasin outona kotiin:
vaikka, huomautan, yhtään mitään outoa ei ole tapahtunut.
Syön pehmeän kananmunan, sulan vällyyn.
Humalassa on sulo kirjoittaa.
Tähdet seuraavat sormieni hidasta foksia näppäimillä,
ystävän sisäpihan muisto tuoksuu olemattomalle kakluunille.
Pyörryttää niin, unen silkkiset siivenkärjet sivaltelevat minua.
1 Comments:
Pidin tästä, siinä on hyvä tunnelma. "Tähdet seuraavat sormieni hidasta foksia näppäimillä,/ ystävän sisäpihan muisto tuoksuu olemattomalle kakluunille."
Lähetä kommentti
<< Home