Peskää, pieskää, haudatkaa.

Olen syyllistynyt latteuksiin. Yön märkä silmä on tuijottanut minua syyttämättä jättäen, silti herkeämättä. Olen sortunut syksyyn. Tehnyt liikaa turhuutta, liikaa työtä, liikaa heräteuskomuksia. Olen ollut ikäistäni nuorempi, apaattinen, naiivi ja haluton. Olen hävennyt itseäni ja maannut vaiti, kuunnellut yön loputonta pimeyttä kylmännahkeissa lakanoissa.

Olen lyönyt ruumistani laimin. Siksi uuvun ja temppelin kannatinpylväitä, horkkaisia polvia särkee kuin kuumeessa.
Jos väsymykseen voisi kuolla, olisin jo aikaa sitten kuollut.