36

Nämä käyvät outoina nenääni. Taipeissa kuminantuoksu, ulkona tuomi, se päättyvän toukokuun, suvivirren ja kiristävien pitsipolvisukkien humalluttavan virtsainen haju.

Olen idässä. Itä on märkä, se on lämmin ja vihreä, pellavapäiden kaksosten silmät kirkkaat ja lonkkia särkee öisin kelvoton peti.

Naakelo hikkaa ja ruhluttaa, koettaa tuuppia itseään kyljestä ulos. Yöt ovat täällä jo niin paljon vaaleampia, pelottaa vähän, luen lohtukirjoja hupenevassa valossa. Pitää ehtiä leipoa niin monta asiaa valmiiksi vielä. Pystyttää kaappeja, sivustoja ja maistereita eikä mitenkään saata tietää montako päivää enää.