perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

Liikkuessa

Kaksipyöräinen ryömii karttaruudusta toiseen. Veneillä vielä talvipuvun muovihelmat, salmen takana metallikurkia nostelemassa raskaita koipiaan. Sillalla silmiin pölisee hiekka, kivet ratisevat hampaissa.

Hiivin kotia kohti vuodenaikahajujen lävitse. Töölönkadulla on kastuneena tuoretta höyläämätöntä lautaa. Kivijaloissa tuoksuu hetken jokin muu. Pikkukaupunki, kesä, rintamamiestalon remonttityömaa.

2 Comments:

Blogger Tosikko said...

Mulle höyläämätön puu on lapsuuden tuoksu; kun lenkkipolun varrelle oli siltatyömaata varten kasattu kehikoita kakkosnelosista, kävi päässä aina raju ja ihana taantumisen hulahdus kun juoksin siitä ohi. Nyt ne on purettu, betonihökötys on valmis.

23/3/07 22:49  
Blogger Suojakänni said...

Niinpä! Lapsuudenkotia, sitä rintamamiestaloa, rempattiin kun olin viisi-kuusivuotias.

24/3/07 14:06  

Lähetä kommentti

<< Home