Talven haju

Kirjoittaisinko uudesta lumesta. Maata rummuttavista pehmeistä valkeista sormista, pimeässä illassa anturan alla narskahtavan perunajauhon ylimaallisesta valosta.

Vai pakkasaamuista, kun hormeista leijuu lupauksia työmaalounaista ja koko kaupunki on punaposkinen ja selkeä.

Siitä, kun seison pysäkillä, suljen silmäni ja muistan, miten kaunoluistimen luinen varsi puristaa nilkkaa jäätyvien varpaiden yllä. Miten vilkuttaa kirkasta mandariininsilmäänsä kinokseen singonnut jääpallo. Miten sulavia kasvoja polttaa, miten sininen serbialainen ripsiväri tuoksuu laukussani nivealle, jäämäelle, eteisessä luntaan kopisteleville kengille ja patterin päällä kuivuville koppuraisille suojapuvuille.