Vesillä olosta
Jotakin pitäisi muistaa. Nyt saan palautettua mieleeni vain pienen huoneen täynnä laulavia alastomia ja kaksi tuikeaa adrenaliinipiikkiä, toisen junasta, kun luulin viiden epätoden sekunnin ajan että puolikas kuolee siihen aivan kummalla tavalla, hetken kuluttua Kupittaa, sitten tuntematon tuli Heimlichin otteineen ja todellisuus palasi suoralle janalle taas.
Nukuin sanojen helinään ja mietin, voiko liika nauraminen olla haitaksi syntymättömälle.
Aamulla talossa ei enää ole ketään, pöydällä Jubileums Akvavit ja vuori pistaasipähkinän kuoria. Ensimmäinen ja viimeinen levy soittimessa Oasista.
Nukuin sanojen helinään ja mietin, voiko liika nauraminen olla haitaksi syntymättömälle.
Aamulla talossa ei enää ole ketään, pöydällä Jubileums Akvavit ja vuori pistaasipähkinän kuoria. Ensimmäinen ja viimeinen levy soittimessa Oasista.
posted by Suojakänni at 14.1.07
5 Comments:
Eväät on ainakin mainiot, akumiitti on ruokaryyppien valio. Ja kuten kaverini tapaa sanoa: ruokaryyppy pitää ottaa vaikkei söisikään.
Parhaimmillaan tanskalainen valioviina on kaffepunschin muodossa. Kuumaa kahvia, sokeria ja itse ainetta. Seos on termoksesta festivaaleilla nautittuna erikoisen lämmittävää, eritoten jos sitä ryydittää juuttien perimätietoon kuuluvalla iloluontoisella Kaffepunsch-viisulla.
Oi että, saisinpa riemun ja kunnian kuulla juuttien perimätietoon kuuluvan Kaffepunsch-viisun!
Voin luikauttaa sen huonolla kyökkitanskalla milloin hyvänsä, aivan ilmaiseksi! Itse asiassa laulan sitä juuri nyt.
Mikäli kohtaa iloluontoisen (onko muunlaisia?) tanskalaisen, voi myös esittää tälle vienon ohjelmistotoiveen. Luulen, että oppivat sen jo koulussa.
Ehkä he sitten ovat tosiaan roligaaneja kaikki tyynni, en taida tuntea yhtään tai ole edes päässyt samaan pöytään reippaassa hörppimähengessä.
Tämä tieto voi muuttua hovissa, jotkut yllättävät kohtaamiset palaavat mieleen vasta kun järkkää itsensä taas samaan tilaan.
Lähetä kommentti
<< Home