Meillä ja muualla

Kappelin kulmalla saapastelee tummasulkainen joutsen. Joululahjojaan juokseva kansa pysähtyy, kerääntyy hämmentyneenä nuorukaisen ympärille, porisee kapulat korvilla. Mitä ihmettä ne? Poliisiako vai palokuntaa?

Ehkä lintukin on vain ostoksilla.

***

Aiemmin tapahtunutta:

Mies keksii trappistipäissään, että Atomium on nähtävä. Serkku heittäytyy heti mukaan juoneen, miksen minäkin - olen seissyt kiiltävien kuulien alla viimeksi 25 vuotta sitten.

Ajamme sumuisessa yössä ohi jättömaiden ja kanaalien. Boulevard du Centenaire on toismaailmaisten virvatulien, himmeiden valopylväiden reunustama. Tietyöt sulkevat reitin ja seikkailemme sokkona puistossa. Ohi lipuvissa autoissa on yksinäisiä poplariniekkoja. Miehet etsivät miehiä täällä metallikristallimolekyylin varjossa.

Monumenttia ei näy vaikka ounastelimme eeppistä jouluvalaistusta. Äkkiä eteemme astuu taivaalta tripodin teräksinen sääri. Kömmimme ulos autosta ja se on siinä, päällämme, kaikkialla.

Palloja ei ole valaistu. Suunnaton metallimassa kohoaa sumua ja pimeyttä vasten kuin avaruuden tuntematon jumala. Tervehdimme sitä, pienet punaposkiset elämänmuodot jättiläisen jalkojen juuressa. Tarkkaamossa kiiluvat tietokoneiden nukkuvat ruudut.

Henkeä pidätellen odotamme jotakin, suihkumoottorien käynnistymistä, sokaisevaa valomerta, jyrisevää ääntä taivaalta. Pallot hohtavat hiljaisina yössä eivätkä puhu meille ennen kuin seuraavana yönä, unessa.

***

Oli siellä muutakin. Gotham Cityksi jouluvalaistu kaupunki, Flanderin talviniityt, partasuut hanuristit ja Balletjes met Krieken. Ei tämä kotokaan hassummalta näin palanneena näytä.