perjantaina, lokakuuta 13, 2006

Ravana

jumalalla kymmenet siniset kasvot,
kissalla henkiä yhdeksän:

vaan ihminen vartioi ainoataan,
ihmisellä on kaikkea yksin.

niinpä jumala, kaikkivoipa lurjus,
menettää kasvojaan suruttomasti
sodissa, juonissa, lemmentöissä -
ja kissa, pihakuiluun jalkautuva
pelaa hengillä viekasta rulettia.

mutta ihminen kasvoja vailla
on kuin verta huutava tyhjä tuoli,

maa, ikivihanta vihan siemenistä


**********

Torstaina haluaisin ehkä enämpi jumalten kaltaiseksi.

5 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Voi, kunpa se ei olisi totta "maa ikivihanta vihan siemenistä"! Muutenkin, Suojakänni,sinulla on hurjasti korskahteleva runoratsu!

13/10/06 03:52  
Blogger Allyalias said...

Eipä ole paljon varaa omastaan antaa, ainokaistaan on hellittävä ja suojeltava. Eihän toki kasvojaan saa menettää. Muuten saattaa pudota kerrostalon ikkunasta. Pidin, jälleen kerran. Ja yhdyn sikurin huomioon tulisesta runoratsustasi. Elä päästä sitä karkuun

13/10/06 08:00  
Anonymous Anonyymi said...

Tykkäsin tästä! Kenties eniten siksi, etten ole aivan varma, tavoitanko ajatuksen tuosta runon loppuosasta. Onko ihmisen kyky/taito/synti vihata hedelmää jumal-kateudesta? (vrt. penis-kateus) vajavaisuuden, epäjumalallisuuden merkki?

13/10/06 09:47  
Blogger सारी said...

Kasvojen menettämistä ei pelätä ainoastaan itämailla...
kasvojen menettämiseen voi kuolla!
Hienosti muotoiltu ja kirkas ajatus ylpeydestä.

13/10/06 13:12  
Blogger Sirpa said...

Runon alku saa (jo) pysähtymään: "jumalalla kymmenet siniset kasvot" - siis hengettomät, tai tukehtuvat/ tukehtumassa olevat (?).

Olet kirjoittanut kanssani jollain tavalla samasta teemasta (kuten moni muukin), halusta omaksua jumalan/ jumalten rooli ja mahdollisuudet. Vaan eipä tuo liene herkkua olisi, ei helppoa laisinkaan. Onneksi ihmisellä on vain yhdet kasvot suojeltavaksi. Ja valitettavasti vain yksi maa...

13/10/06 19:51  

Lähetä kommentti

<< Home