Rakkautta ja Substral
Minä unohdin hetkeksi viikkojen vyön,
ja päivistä lukua pitää -
nyt huomaan: on kylväjä hoitanut työn
ja, helvetti soikoon: se itää.
**********
Viimeinen maltillinen suojakänni armon vuonna 2006 - niin toivon - laskeutui ylleni menneellä viikolla. Alan nyt harjoitella seesteistä olemista ja tajunnanvirran patoamista sanoiksi kirkkain silmin.
ja päivistä lukua pitää -
nyt huomaan: on kylväjä hoitanut työn
ja, helvetti soikoon: se itää.
**********
Viimeinen maltillinen suojakänni armon vuonna 2006 - niin toivon - laskeutui ylleni menneellä viikolla. Alan nyt harjoitella seesteistä olemista ja tajunnanvirran patoamista sanoiksi kirkkain silmin.
11 Comments:
Tämä on kovasti saman tapainen rytmi, kuin millainen minun päässäni takoo yhtenään.
Loppusäe on herttaisen riemastuttava.
Loppusäe on niin ihastuttava, että haluaisin tehdä niin kuin aina tekee mieli tehdä hyvin yhdistetyille sanoille: kirjoittaa ne tussilla puiseen vaateripustimeen.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
Ole hyvä vain!
Onnea!
Ahaa, joku on osannut lukea arvoituksen. Olisi hauska tietää kuka.
Hupsheijaa, olisi pitänyt tajuta tuosta selitekappaleesta, että tämä oli ihan tosijuttu... Onnea tosiaan.
Kiitos. Rivien väleistä saa ehkä lukea vastaisuudessa, miten viljelypuuhat etenevät.
Tulkitsinkohan oikein? Jos, niin onnea paljon!
Minä se tyhmä olen. Nyt yritän kuumeisesti palauttaa mieleeni männäillalta jotakuta, joka olisi juonut jaffaa. Onea.
Täällä hoksattiin heti.. ilman selitysosiota. OiWau. Onnellista odotusta! toivottavat sirpa ja poikaset.
Ja itse runosta. Oikein hykerryttävä itsessään. Ilman kontekstia kirjoittajaan. "Kylvää" voi muillakin tavoilla. Ja hemmetti soikoon, itää... Lähestyy omaa syys-tematiikkaani, paitsi ettei täällä ole pullat uunissa :)
"Viikojen vyö" on herkullinen kuvatus.
Lähetä kommentti
<< Home