tiistaina, helmikuuta 20, 2007

Tällä kertaa ohjaajan versio

Loputtomana höyryävä sade, liikekolossit kuin Atlantiksen futuristiset pyramidit, neonputkien levoton hohde kujien kuiluissa.

Eeppisin kuolinpuhe ikinä. Juoni tyylipuhdasta noiria.

Miten mailman kaunein tieteisraina on voitukin laatia 25 vuotta sitten?

6 Comments:

Blogger Varapygmi said...

Muistan kun katsoin uutena kankaalta, taisi olla Kino Pirkka, Tre, ja ehkä 1983. Videolla teho kalpeni, dvd voisi taas palauttaa sävyjä. Mentiin leffasta YO-talolle, missä piti laulaa Richmanin Roadrunnerin sävelellä toistuvasti: bladerunner, bladerunner…

20/2/07 06:50  
Anonymous Anonyymi said...

Jos Blade Runner tehtäisiin nyt, se ei olisi niin kaunis eikä Rutger Hauerille annettaisi niin pitkää monologia loppuun.

20/2/07 06:53  
Anonymous Anonyymi said...

Tuima sen jo sanoikin, mutta just siten.

20/2/07 08:42  
Blogger Suojakänni said...

Aamen kaikille! Ja pygmille kadeus: En ole ikinä nähnyt sitä isolta seinältä.

20/2/07 12:44  
Blogger Suojakänni said...

Vielä piti:

Battyn monolookissa on kovin ankara "saat miehen kyyneliin"- ulottuvuus. Puoliso menee aina ihan siruiksi sitä katsellessaan. Vetistelyalttius ei ole minusta kovin vetoava miehinen ominaisuus, mutta 10 ja puoli vuotta sitten elokuvan samassa seurassa nähtyäni ja tätä hajoamista ensi kertaa todistettuani luulen tehneeni lopullisen ostopäätöksen.

20/2/07 12:52  
Blogger Kriisi said...

Jep. Se monologi antoi mun puolesta Rutgerille koko loppuiäksi luvan tehdä pokkana ja surutta ihan mitä paskaleffoja vain. :-)

2/3/07 17:33  

Lähetä kommentti

<< Home