Haave pitkästä sukelluksesta

Työt muodostavat horisonttiin kiemurtelevan jonon. Kuumuus nielaisee paneutumisen himon, hommailuvireyden, järjen. Ikkunoista vyöryy ulkomaan tuoksu, palon puhallus. Maiseman poski on kulottunut, kone polttelee paljaita polvia ja asunnossa seikkailee outoja ötököitä. Tällaista on elokuussa 2006.

Kuljetan mukanani uimalavarustusta, vaikken koskaan ehdi viruttamaan vartaloani avoimen taivaan alle. Sen sijaan minulla on hyvin aikaa etsiä verkosta postimerkkeilymielessä hyödytöntä musiikkitriviaa, lukea satoja artikkeleja kaukana raivoavasta sodasta, leikata otsatukkaa keittiösaksilla ja tuijottaa herkeämättä skypen liikkumatonta ikonia.

Ehkä huomenna sitten?