Kasvava

Suljen silmäni nyt.
Olen mukuloita.

Olen rihmoja, humusta, hehkuvaa verta,
ja laivakin. Purjeeni vihreät yllä.

Olen mullasta syntynyt.
Kaikkia noita.

Ja juureni soutavat kariketta
niin soutavat, kauhovat ruskeaa merta,
ja röyhkeän, ylpeän varauksetta
ne imevät elämän silmuja sieltä.

On elokuu.
Kuuntelen maaperän mieltä.

Ja kun yö laskee jalkansa jalustimiin,
silloin kuutamo pisaroi lehtien tyviin
ja kietoutuu rönsyjen salaisiin nimiin -

minä kurotan,
kurotan lähteisiin hyviin.

Maan makeisiin kaivoihin, mustiin ja syviin.

**********

Runotorstai antoi kuvan.